Laajamittaista pähkäilyä

Olisihan se kivaa jos kaikki autoilijat osaisivat
käyttäytyä fiksusti silloin kun ohittavat hevosia/ratsukoita,
mutta meitäkin on niin moneksi....

   Jeps, nyt tulee pitkääkin pidempi kirjoitus ryöppy, sillä kertaan viimeisimmät tallitapatumat. Lopuksi paneudun tuohon liikennekäyttäytymiseen enemmänkin sillä siitä on pakko avautua hiljattaisen tapahtuman takia, mikä meille tuli vastaan kärryillessä ja on muutenkin ollut puhuttu aihe. Älkää antako tuon laadukkaan kuvan hämmentää :'D Mutta uppoudutaampa viimeisimpiin hevosteluihin.

   Tiistaina meillä oli vuorossa tarhan tai oikeastaan laitumen purku ja siirto toiseen paikkaan. Aloiteltiin hommat talvitarhan vierellä teroitellen muutamia puutolppia, jotka olivat menossa tulevan tarhan kulmiin. Hetken aikaa pähkäiltiin miten saataisiin tolpat oikeille paikoille kun pikku tikkuja ei ollut (tikut= lasikuitutolpat, jotka olivat yhä käytössä laitumella). Ihmetelyn loputta päädyttiin siihen tulokseen, että hevoset olisi haettava tuohon talvi tarhaan hetkeksi niin saataisiin tikut Kontuniemen laitumesta uuteen käyttöön.

Pieni ilmakuva selventämään näitä meidän tarhoja :)
Talvitarhan portti on lähellä isoa tietä, noin 5-6m päässä, kun taas kakkos tarhan
portti on tuolla metsäkkeen päädyssä eli noin 100m, jollei jopa pidemmälläkin, päässä tallilta.
Tallihan sijaitsee ison tien toisella puolella, mutta eipä sekään ihan tien vieressä ole.

   Päätin kokeilla sitten ekaa kertaa ponin ja hevosen yhteistaluttamista. Vaikka käytössä oli vain kaksi narua niin homma sujui hyvin. Rosaa kiikutin ihan riimusta pitäen, Rebe köpötteli takaviistossa narun päässä ja Päivi tuli Svanun kanssa perässä. Onneksi tuohon väliin ei autoja ollut liikkeessä, sillä valtasin Rosan ja Reben kanssa melkein koko tien. Rebo oli oikeastaan ainut joka jökitti mutaiseen ja märkään talvitarhaan mennessä, mutta en ihmettele kun tarhan pohja portin tuntumassa onkin yhtä velliä...
   Noin, kun hevoset oli siirretty päästiin Päivin kanssa purkamaan laidun ja sieltä saaduista tikuista ja langoista saatiin kokonaan kasaan tuo väliaikais-tarha, josta tuli melkein yhtä iso kuin talvitarhasta. Ainakin voi olla tyytyväinen hevosten suuriin tarhoihin, jonka tuomaa luksusta ei ehkä joka paikassa ole tarjollakaan ;)
   Ilta alkoi pian hämärtämään kun tarha oli tehty, joten koottiin ylimääräiset tarvikkeet kasaan ja kiristettiin viimeiset langat ennenkö lähdettiin hevosia hakemaan uuteen tarhaan. Päätettiin taas kuskata kaikki kerralla ja tällä kertaa kokeiltiin uhkarohkeasti miten käy jos Reben päästää vapaana menemään. Ennenkö päästin ponin kulkemaan itsekseen käänsin sen nokan kohti uutta tarhaa ja suuntaan minne Päivi meni jo Svanun kanssa. Rebe köpötteli alkuun Rosan vierellä kunnes tajusi vapautensa ja ravaa kipitti Svanun perään. Poni pysyi hyvin tiellä, eikä jyrännyt heinäpellolle, vaikka sinne vähän katselikin siihen malliin. Onnistuneesti rebe siis seurasi hevosia uuteen tarhaan minne hummat jäi sitten yöksikin kun oli lämmintä vielä :)

   Perjantaina puuhasteltiinkin vähän enemmän, sen lisäksi että olin käynyt yhtenä iltana tekemässä iltatallin, ja lähdettiin kärryilemään Rosalla. Koska Pävikin oli taas tullut tallille niin hän kaivoi kärryt esiin sillävälin kun itse hain Rosa mummon tarhasta. Ilma oli suhteellisen lämmin vaikka tuulikin aika hyvin, mikä taas ei houkutellut ratsastamaan joka oli osa syy kärryillä menoon. Heti kun kärryt oli asemissa niin oli myös Pommikin, joka oli hypännyt kärryihin makaamaan, josta piti sitten ottaa kuvakin kun koirasta näkyi vaan pää. Taidettiin olla valjastuksessa liian hitaita Päivin kanssa kun Pommin ilme oli hieman tylsistynyt :)

   Tälläkertaa muistin jopa laittaa tuon turparemminkin suitsiin, ettei tarvitse pidättää tai ns kiskoa niin hirveästi kun mennään. Hyvin kyllä eron huomasikin. Lähdettiin köpöttelemään Soinilaan päin ja isolla tiellä tulikin yksi hevosnaapureista vastaan, jonka kanssa vaihdettiin muutamat sanat ennekö Rosa hermostui seisomiseen. Lenkki sujui rattoisasti, vaikka yhden ja ainokaisen talon pihassa liikkuvaa tuuliviiriä Rosa pelkäsikin mennessä, jopa niin että meinasi polle pinkaista käsistä. Kun käännyttiin ja tultiin uudestaan talon ohi, ei Rosa enää huomioinut tuuliviiriä ja huomattiin myös talon pihassa liikehdintää. Auto oli ilmestynyt ja se oli talon edessä missä hilluikin mies selkä tielle päin... Ja kuten arvata saattaa olikin hetken päästä auto tulossa meidän perässä. Eihän siinä mitään. Auton lähestyessä hiljensi ravista käyntiin Rosan ja tiirailin näkysikö missään leveämpää kohtaa tiessä, minne väistää. Tie kun oli kapeahko, yhden auton soratie. Siinä välissä auto ehti tulla kaasu huutaen ihan kärryjen perään kiinni, väliä ei kuulemma ollut alta metriä enempää. Onneksemme siinä vaiheessa näkyi pieni tasanne minne väistää ja Rosakin pysähtyi kiltisti odottaan, että auto pääsisi ohi ja näin auton ei tarvinnut kauaa ajaa edes meidän perässä.
   Kerkesin siinä Rosan sesahtuessa katsomaan ohittavaan autoon ja aioin morjestaa hymyillen, mutta näky ikkunasta hölmistytti niin, että se jäikin. Mummeli istui repsikan paikalla ja pui nyrkkiään hirveän irsistyksen koristeassa naamaa. Et oho! Päivi ei tätä huomannut, sillä hän piteli kiinni Pommista, joka oli valmiina hyppäämään auton perään kärryjen seisoessa paikallaan. Päivi suivaantui kunnolla kun sanoin akan puineen nyrkkiä kun palattiin kunnolla takaisin tielle... Tosin akka on muutenkin aika outo ja öm... hullu. On huutanut kerran tytöillekkin jotka olivat koululta tiellä ratsastamassa.
   Tallille päästiin hyvin loppujen lopuksi ja ainakin mummeli sai kuulla tilan isännältä puhelimessa valittuja sanoja, kun tuollaista ns naapureille tekee. Eihän tilanteessa onneksi muuta ollut kuin mummelin käytös (jonka kaikki tietää), miehensä oli varmaan hyvinkin nolona, vaikka autoa ajoikin... Mutta siis itseä kummastutti kun meillä on aina, mahdollisuuksien mukaan, tapana väistää pienillä teillä autoja ja kiittää jos ohittavat hiljaa, mutta sitten tuleekin tälläinen tapaus vastaan niin huh huh! :D Ja onneksi kärryt meillä on korkeat, eikä oltu reissussa ratsastaen.

   Lenkistä hikeentynyt Rosa sai vuorettoman sadeloimen niskaansa ja pääsi sitten tarhaan muiden luokse. Tarhassa mummo tosin jökittäytyi portin läheisyyteen ja sitä hieman ihmettelinkin, mutta olihan lenkki aika raskas :) Lopuksi otin vielä kuvia yhdestä kissasta, joka oli tehnyt pesän Svanun heiniin tallissa.

   Lauantaina mentiin maastoilemaan aamusta Päivin kanssa hevosilla pitkästä aikaa yhdessä. Hain Reben ensimmäisenä ja pistin ponin kentälle, niin tuon ei tarvitsisi olla yksin kaukana tallista sillä aikaa kun oltaisiin hevosten kanssa poissa. Haettiin hevoset peräkanaa hoidettavaksi. Koska hevosilla oli ollut loimet päällä yön ajan (kun olivat olleet yön ulkona), olivat nämä ihanan puhtaita harjattavia. Rosalla oli vain hieman savea kaulassa. Oli kiva harjata mudatonta hevosta, ehkä pitääkin harkita loimittamista enemmänkin ;D no ei vaan, muta kuuluu asiaan näin syksyisin.
   Käytiin valkaman rannassa, pelloilla, metsäpolulla ja kontumiemessä pyörimässä. Otettiin useaan otteeseen pitkiä ravi pätkiäkin, joilla koitettiin Rosan kanssa mennä hiljaa ja Päivi koitti pysyä Svanun kanssa perässä. Noin 40-45min maastoilu tehtiin ja hauskaa oli. Hevosetkin menivät ihan nätisti. Rebe taas sai vapaampaa liikutusta kun tuo juoksi itsensä kuraiseksi kentällä sillä välin kun oltiin poissa. Harjasin ja tarkastin ponin ennekö vein sen tarhaan hevosten luokse.

Eilen kävin hoitamassa iltatallin ja laitoin Rosalle pintelit jalkoihin yöksi hillitsemään turvotusta, jota taas näin sisällä ollessa tulee aika reippaasti. Hyvin auttoi tuo pintelöin sillä tänään aamulla turvotus oli ihan minimaalista. Jee! Tässä illalla sitten taas iltatallia tekemään ja kiepautan kyllä taas ne pintelin takasiin :)