Ratsastamista vai matkustamista

  Tänään vien mukanani pussillisen omenoita hevosille tallille kun sinne menin ja ainkin tykkäsivät kun niitä muutamat sai. Humasin myös hevosten 'nappuloiden' olevan ihan lopussa tai oli säkin pohjalla vielä ihan vähän jäljellä jotain... Eli ensi kerralle pitää hankki säkki racing senioria mukaan :)
   Rebe hörisi kovasti kun kipitin pihalla edestakaisin ja hetken päästä menin ponin tarhaa siivoamaan. Siivoamisen aikana Rebe tuli välillä katsomaan mitä teen ja sen jälkeen kun oli mennyt rapsuttamaan ponia enemmänkin tuo jäi norkoilemaan ihan viereen kiinni, siirtyillen aina sitä mukaa kun itse liikuin lantakasojen perässä.

 
   Kun kottarit olivat täynnä lopetin siivoamisen ja otin Reben harjattavaksi. Puunailin ja kuurailin pienen ponin läpikotaisin. Pitkän harjaussession jälkeen lähdettiin talutusmaastoon :) Ensiksi meinasin kiertää vain noita tuttuja reittäjä, mutta pätin kuitenkin mennä Reben kanssa rantaan käymään. Rebelle tuo reitti oli osittain ihan uusi ja kovasti poni matkalla katselikin ympärilleen. Rannassa annoin toisen syödä vähän vihreää, että tottuisi paikkaan niin tietää sitten mihin ensi kerralla mennään. Takaisin tulo matkalla Rebe koitti syödä myös, mutten viitsinyt antaa toisen syödä paljoa. Tuolta valkamasta mentiin metsäpolkua pitkin Kontuniemeen, missä jäätiin vähäksi aikaa syömään heinää hevosten laitumen viereen. Rosa tuli heti hrisemään pienelle ponille :D
   Tuosta talutusmatkasta joustiin/ravattiin noin yksi neljäs osa ja aikaa hukkui siihen noin 35 minuuttia, ensi kerralla sitten ratsastaen tuo reissu. Päästin Reben lenkin päätteeksi hevosten tarhaan laiduntamaan, lähinnä siksi aikaa kun menisin Rosalla. Tarhassa kun heinä on jo kertaalleen ja senkin kertaalleen syötyä :)

   Rosan harjasin pikaisesti, kun tuo ei pahemmin ollut likainen. Hilseili ja pölysi vain. Tungin varusteet hummalle niskaan ja menin tahraan, missä alkuun kiersin käynnissä kierroksen pari suuntaansa. Oli taas vaihteeksi tosi outoa ratsastaa hevoselle, kun on nyt mennyt enemmän ponilla ja alkuun huojuinkin reippaasti satulassa. Hyvä minä!
   Harjoiteltiin pieniä taivutuksia ja voltteja, sitten mentiinkin ravia pitkillä sivuilla ja koitin pitää vauhdin hitaana. Rosa meni ihan nätisti, vaikka välillä kompuroikin jotain :l Samalla tein havainnon hidastaessani käyntiin, että taidan osittain vaan matkustaa Rosalla... Ainakin välillä jalat vispasi ties missä kun siirryttiin käyntiin. Tämän jälkeen koitin keskittyä paremmin istuntaan ja jalkojen hallintaan, myös keventämiseen annoin ajatuksia.
   Tarhasta lähdin Kontuniemeen hetken sielä pyörittyäni ja mentiin tiellä ravia välillä hidastaen ja nopeauttaen tahtia. Pellolla tehtiin vielä vähän voltteja ja taivutuksia, ennekö lopetettiin ja mentiin tallille. Täytyy kyllä alkaa keskittyä tuohon ratsastamiseen ettei se ole vain matkustamista Rosan selässä o.o Hurjat 40 minuuttia mentiin Rosan kanssa...

   Rosa joutui hetken seisomaan harjauspaikalla kun kävin lisäämässä tolppia hevosten viimevuotiselle laidun paikalla ja näin ollen suurensin sitä pikkulaidunta. Kun sain langat laitettua vein Rosan uudelle laitumelle ja hain Svanun vanhalta laitumelta sinne myös. Rebe sai tyytyä omaan tarhaansa kun otin ponin vihreältä pois ennen lähtöäni :)

Muistoja menneestä osa1

Alkuunhan tämä blogi koski vain yhden hupsun humman, Rosan elämää, kunnes kuvioihin tuli Rebekka… Mutta ennen kaikkea Rosan tekemisiä tuli kirjoiteltua ylös. Nyt päätän palailla niille vuosille mitä on Rosan kanssa vietetty ja erityisesti niihin hevosiin ja eläimiin, jotka ovat olleet osana Rosan elämää ja tietysti minunkin. Suht väririkkaasta menneisyydestä voitaisiin aloittaa niistä ensimmäisistä vuosista Rosan kanssa.

   Rosa tuli siis minulle syksyala 2004, jolloin asuttiin Pitkäjärvellä Orivedellä. Talli oli jo pitkään ollut valmiina, samoin tarha ja puhumattakaan harjarepusta, jonka olin heti ostanut tulevalle hevoselleni kun asia päätettiin eli että meille tulisi hevonen.

Ensimmäinen yhteinen talvemme :) 

Shiro -kuttu

    Alkuun olin haaveillut komeasta suomenhevosesta, joka olisi mahdollisesti ruuna tai ori (en tajua miksi olin niin kovasti ottamassa oria tai ruunaa…), mutta harmistus tuli kun hevonen  olikin tamma ja vielä kaiken lisäksi lämpöinen! Äitinikin kysyi nolosti Rosan silloiselta omistajalta onko kyseessä suokki, vaikka erottihan tuon lämminveriseksi. Noh, hevonen kuitenkin otettiin ja alkuun sovittiin parin kuukauden ylläpito jakso. Tuona aikana saataisiin katsoa miten hevosen kanssa menisi kemiat ja muut. Aikaa kului ja Rosa tulikin pian meille. Seuranaan Rosalla oli alkuun vain vuohi Shiro, pari lammasta ja pari kissaa, jotka lampaiden lisäksi jäivät meille kun muutimme tuonne Pitkäjärvelle. Vain Shiron toimme mukanamme ja koirat. Alkuun mentiin näin kunnes talliimme tuli vuokralaisiksi hevonen ja poni eli Takku ja Lola, joilla oli jo ikää ja heidän omistajansa oli hyvin mukava muutenkin.

Kyllä se Rosa pysähtyi edes hetkeksi

Eipä sittenkään...

Kesää 2005

Nysse

Aku ja kissat olivat tyttöjä kummatkin :)

    Rosan kanssa alku oli aika rauhallista, sillä satulaa tai suitsia emme olleet hankkineet, eikä heti sellaisia edes saatu hankittua, kunnes Teivon raveissa käytiin. Kun varusteet oli hevoselle, oli aika alkaa ratsastelemaan ja meidän meno oli välillä aika hurjaakin… Eipä ihme kun alla oli entinen ravuri ja mentiin lähinnä teitä pitkin. Alkuaikoina Rosa ei koskaan kylläkään pukitellut tai muuten temppuillut, tämä vain pääsi pariin kertaan kuskaamaan minut kotiin kiito ravissa, jota en saanut hiljennettyä käyntiin. Onneksi ei koskaan tiellä tullut autoa vastaan. Aika kului nopeasti opetellessa ex-ravurilla ratsastusta ja opettaessa tuota. Kävin jopa ihan ratsastuksen opettajan valvovan silmän alla opettelemassa lisää ja tuo tuli pari kertaa katsomaan Rosan ja minun menoa.

    Kesällä 2005 houkutus oppia hieman paremmin ja enemmän kasvoi sen verran , että päätimme hankki toisenkin hevosen. Hevosen jonka alkuun piti olla osaavampi kuin Rosan ja kyllähän Rosaa hieman osaavampi hevonen sitten tuli. Kesällä kerran kokeilun jälkeen meille muutti lämminverinen ruuna Cimo, joka oli Rosaa vuotta nuorempi ja suurempi, enemmän ratsun mallinen. Cimo oli hyvin kiltti, vaikka alkuun talutinkin poikaa ketju suussa. Sillä Cimon entinen omistaja oli näin ruunaa vienyt ja tuonut pihaan suitsissa, niin ajattelimme sen olevan jyräilijä. Tämä oli kuitenkin ihan turha oletus sillä aloin pian taluttamaan Cimoa tavallisella riimunnarulla, naru turvan päällä ja sittemmin normaalisti eikä tuo koskaan jyrännyt tai muuta.
    Hevoset tulivat hyvin juttuun ja sain liikutella kahta lämppäriä, joista kumpikaan ei ollut varsinainen ratsu, mutta olivat kyllä hyvin nöyriä ja mukavia. Että se siitä suuremmasta etenemisestä.

River's Cimon

Tämä ja ylempi kuva ovat kyllä Eräjärveltä, mutta olkoo jo tässä :)

Pitkäjärveltä

   Kauhean kauaa ei Cimon tulon jälkeen keritty tuolla Pitkäjärvellä tutustua, sillä muutimme pian Eräjärvelle syksyllä 2005 (hassua ajatella, että Rosa on nyt kahdesti asunut eräjärven suunnalla). Tuolla uudessa paikassa tallitilat kasvoivat ja paranivat hieman entisestä, myös pihattokin rakennettiin sinne. Takku ja Lolakin tulivat sinne ja muuttivat pihattoon, mikä olikin niiden omistajan mieleen. Koska talli oli isompi niin meillä oli mahdollisuus vuokrata tallipaikkoja parille hevoselle ja pian talli oli melkein täynnä ja pihatossa olisi ollut vielä tilaakin. Näin hevoset lisääntyi ja Rosalla oli entisten kavereiden lisäksi uusi tuttavuuksia: suomenhevos ruuna Juppi, joka oli kovin nuori noin 5-6 vuotias, lämminverinen ravuri tamma Victory, jota hoisi varsinainen hevosmestari, joka myös asui meillä vuokralla. Tältä ’Hemmolta’ opin kaikkea uutta ja vähän erikoistakin, hän myös piti Cimoa hyvän juoksijana ja Rosan isää Minipinkoa. Myöhemmin Jupin omistajat hankkivat shetiksen jonka nimi oli Pentti tai Pertti tai jotain… En muista enää. Ratsastin kerran pari tällä ponilla ja se taisi olla elämäni ensimmäisiä kertoja.

Heppojen joulu 'ateria'

Talli, joka on hieman erinäköinen nykyään...

Tarhoja ja kenttä

    Hypitään hieman ajassa ja tullaan talveen, joka oli ensimmäinen eräjärvellä. Kaikki sujui ihan kivasti, vaikka välillä sähkö ei kiertänyt tarhoissa  ja tolppia katkeili, puhumattakaan siitä kun Cimo potkaisi minua vahingossa kun vein hevosille heiniä. Potku osui mahaan viimeisiin kylkiluihin ja ilmat ainakin lensi pihalle keuhkoista, jota äitini pelästyi --> likka lääkäriin. En kuitenkaan tuon jälkeen arastellut Cimoa, mutta parin selästä tippumisen jälkeen aloin sitten arastelemaan. Cimo kun pääsi kerran maastossa viemään ja putosin tuon jalkoihin. Tämä sama sattui myös Rosan kanssa kun hullu traktori tyyppi tuli ihan hevosen perseessä kiinni ja kaasutteli meidän ohi, jolloin Rosa pelästyi ihan kunnolla ja minä putosin. En kuitenkaan koskaan alkanut Rosaa aristelemaan, sillä tamma on niin varma muuten… Tosin siitä alkoi pelko traktoreita kohtaan kun ratsastan.  Tuona talvena myös ostimme viimein Rosan minulle! Tamma oli ollut meillä kaksi vuotta ns. ylläpidossa, vaikka pitikin olla vain kaksi kuukautta, joten pian omistin Rosan ihan kunnolla ja oli ilo nähdä paperit joissa hevonen oli minun nimellä :)

Päivi ja Cimo

Mie ja Rosa

    Kevät talven alkaessa tutustuin yhteen tyttöön, joka oli naapurin naapuri ja tämä tyttö oli Päivi. Päivi alkoi hoitamaan Cimoa, jota minä hieman arastelin ja ratsastin pojalla harvoin tuolloin, mutta hoidin kyllä muuten. Päivi ja Cimo tulivat hyvin juttuun keskenään ja menimme monesti sittemmin yhdessä maastossa ja kentällä, joka meillä oli. Tuolloin myös aloin enemmän opettamaan Rosalle ratsun oppeja. Mentiin paljon pyörö-aitauksessa, mutta laukkaa ei kokeiltu kun vain juoksuttaessa…

    Kevät alkoi lähenemään kun äidilläni meni sukset ristiin miesystävänsä kanssa ja pian olimme taas muuttamassa. Uuteen paikkaamme Orivedellä ei mahtunut oikein eläimiä saati hevosia ja siksi tulikin aika päättää hevosten kohtalosta. Koska uuteen taloomme ei mahtunut kuin yksi hevonen myimme Cimon ja tuo pääsi kivaan paikkaa, minne meni myös meidän luokse tuotu lapinkoira Max, josta oli kylläkin alkanut tulla koirani. Max oli tosin niin sanotusti välityksessä meillä ja niinhän se sai sitten uuden kodin Cimon kanssa, sitä ostajatkin nauroivat kun vievät tytöltä hevosen ja koiran.

Max taisi olla Lecibsinin koiria, jos oikein muistan...

    Ja pian kesällä muutettiin Salatielle, Orivedelle Rosan, Shiron, koirien ja kissojen kanssa. Tilat pienenivät, mutta Rosa sai kivat enkku tyylisen karsinan, jonka puoli seinän takana asui vuohi ja kissat asustivat katon rajaa ja katon ‘sisustaa’. Tuolloin aloin ottamaan osaa taas ratsastustunneille muualle, isohkolla ratsastuskoululla ja välillä sitten taas se aikaisempi opettaja kävi katsomassa meitä Rosan kanssa J Rosan kanssa oli tuolla hieman hankalaa asua sillä kunnon maastoja ei ollut saati sellaista peltoakaan millä mennä, joten mentiin monesti ihan umpimetsässä tai tiellä (jälleen kerran).

Rosan tarha ei ollut kummoin, mutta kyllä se sielä mahtui riehumaan :)

    Ei mennyt vuottakaan kun olimme äitini kanssa taas muuttamassa, vähän enemmän maalle. Löysimme hyvän paikan Juupajoelta, missä oli iso vanha lato/navetta rakennus ja pieni pläntti peltoa metsän lisäksi. Muutimme keväällä tuonne uuteen paikkaan ja kerkesin tekemään sinne tarhat hevoselle, kunnes itse lähdin käymään Englannissa isosiskoni luona. Tuona aikana kaikki loput muutto hommat oli tehty, myös Rosakin oli muuttanut poissa ollessani :)

Rosa uudessa kodissaan ja tarhassa Juupajoella

Tuota riimua on ikävä, se oli niiin hyvä...

Nysse ja Aku tallin rapulla...

Ja tämä ensimmäinen osa loppuu tähän, jatkan ensikerralla sitten :) Kun saan aikaiseksi kirjoitettua jutut loppuun ja kuvat keräiltyä.

Taas uusi banneri

Jep jep... Läiskäsin uuden bannerin hummille tänne kun tylsyyksissäni sellaista aloin vääntämään :) Ja tuo saa nyt pysyä niin kauan kunnes syksyisempi ulkka tulee. Et tälläistä uusi kuva sen lisäksi, että päivittelin/lisäilin noita pikku juttuja :)

Tämän hetkinen banneri... 

...Ja sitä edeltänyt :)

Talli hommista navetta töihin

Eilen päivä kuluikin navetalla Päiviä auttaessa ja hevoset saivat olla ilman ihmeempiä liikutuksia tai hoitoja. Harjasin kyllä Rosan ja vaihdoin sen jälkeen hevoset tarhasta toiseen, sillä olivat syöneet toisesta tarhsta jo heinän aika hyvin. Rebekka sai vain rapsutuksia osakseen. Otin parit kuvat kun kiersin Pörrin kanssa tarkistamassa tarhojen langat :) Et ei tässä sen enempää, ensikerralla sitten!

Yhsteismaastoilua ja kärryilyä

Tallille eksyin kahden maissa ja ilokseni Päivikin oli sielä jo, ja Päivi oli Reben laittanut vihreälle nauttimaan viileästä loppu kesän päivästä :) Ihmeteltiin vähän aikaa ennenkö poikettiin sisälle, jonka jälkeen oli tarkoitus auttaa lehmä jaloilleen (joka kärsi jostain vasikoimis halvauksesta), mutta lehmä olikin noussut itse ylös ja kaikki paikalle kutsutut apu miehet saivat lähteä kotiin :) Poikakaverinikin kerkesi hurauttamaan juuri paikalla ja tyytyi vain katselemaan kaikkea ennenkö lähti ja ennenkö otin Rebekan harjaukseen. Poni olikin aamulla kuulemma mennyt piehtaroimaan märimpää mutaan ja siltä se näyttikin o.o

Harjasin Reben ennekö Päivi haki Svanun ja siirsin Reben kärryjen aisaan kiinni, nätisti Rebe oli vaikkei vielä koskaan ollutkaan hoidettavana kärryjen kyljessä/vieressä. Juuri ennen lähtöä lenkille otin kuvia ja etenkin tuo Rebekan asento huvitti, miten ponski seisoikaan noin :') Ihme haara-asento etu- ja takajaloilla...
Mentiin aluksi kiertämään tarhaan, että nähtäisiin miten hummat menisivät yhdessä ja hyvinhän nuo menivät, joten taivuttelujen jälkeen suunnattiin Kontuniemeen köpöttelemään. Kontuniemessä kierreltiin vähän sielä ja täällä ja peloteltiin pupu-jussiakin pellolla ja hevoset säpsyivät pienesti tuulen heiluttamaa ja kahisuttamaa pusikkoa. Lopuksi kierrettiin isolla laitumella, missä sitten Reben kanssa ravattiin :) Päivi otti Svanulla vain reipasta käyntiä :D

Tallilla riisuttiin hepat ja harjattiin. Rebe hikosi taas reippaasti mahasta, satulan ja vyön kohdalta ja vähän kaulalta, Svanu ei taas pahemmin hionnut, mutta eipä ihmekkään :) Sitten alemmat kuvat otin kun huomasin Reben pönkivän jotain kärryistä ja paljastui jonkun jättäneen takin alle kaljatölkin, mitä Rebe sitten himoitsi.

 Siinä kun oltiin laittamassa Rebeä ja Svanua tarhaan näkyikin kengittäjä tulevan, joten heitin kiireesti Reben vaan tarhaan ja syöksyin hakemaan Rosaa pikku-laitumelta. Mummo tuli sieltä ihan tyytyväisenä, sillä oli osoittanut sinne yksin jäämistään pukeilla ja spurttailemalla ennekö oltiin Svanun ja Reben kanssa lähdetty ratsastamaan :) Rosan takaset vuoltiin ja kengät laitettiin paremmin ja etuset kengittäjä tarkisti myös muttei tehnyt ihmeempiä.
Kengityksen jälkeen Päivi meinasi laittaa Rosan tarhaan, mutta jättikin hoitopaikalle, koska meinattiin lähteä vielä pienelle kärry ajelulle :3 Harjattiin sitten vuorotellen Rosaa, kunnes Päivi eksyi talolla käymään ja lypsämään sitä reppanaa lehmää, mitä itsekkin kävin välillä pitämässä kiinni.

 Käytiin heittämässä siis pikkuinen lenkki Päivin ja Pommin kanssa Valkamassa, missä kierrettiin yhdellä pellolla oleva lato. Rosa päätti matkalla myös syödä ja noukkikin pitkää heinää suuhunsa :) Valkamasta kurvailtiin vielä Kontuniemeen, missä kierrettiin Kontuniemen talon pihalla käännös. Reissu sujui leppoisasti ja Rosakin humputteli rauhallisesti käyntiä ja välillä ravia.

Meidän laatu "ajoneuvo" :)

Kiinnitys systeemi, kylhän se näinkin menee.

Irto kenkä ja köpöttelyä

Tänään oli Rebekalla taas talutusratsastus tehtävää, kun työ kaverini tuli taas pikku tyttönsä kanssa heposia katsomaan :) Harjattiin Rebe ja sitten laitettiin riimuun kiinni oikein ohjatkin tytölle, joista sai sitten pitää kiinni. Tarhassa mentiin jonkin aikaa, olisikohan vartti menty. Pyörittelin ponia pitkin tarhaa tytön istuessa iloisena selässä ja Rebe oli taas oikein kiltisti :)
Talutusratsastuksen päätteeksi puin Rebelle ihan suitset päähän ja menin itse ponilla vähän aikaa kaverini lähdettyä tyttärineen. Taivuteltiin ja tehtiin voltteja ennenkö ravasin pitkiä sivuja Reben kanssa. Noin 20 min mentiin kunnes lopetin ja riisuin ponskin ratsastusvermeistä ja käytiin tekemässä taluttaen lenkki Kontuniemessä eli olisikohan noin puoli tuntia liikuteltu Rebeä :) Tarhaan Rebe pääsi kera uuden riimunsa, jossa ei nyt sitten ole mitään käpäsiä pistooli-lukkoja poskessa!

Oikeen Suomi-poni kun on sini sävyinen kärpäshapsu...

Rosan kävin sitten hakemassa pikku laitumelta, minne hevoset oli viety aamulla ja matkalla huomasi toisen takakengän lähteneen. Ainakin niin oletin kun en isolla tiellä viitsinyt alkaa asiaa paremmin tutkimaan. Tallilla sitten selvisi kengän vääntyneen vain paikoillaan kavion alle ja se painoi sitten sädettäkin kivasti... Siinä sitten tilan omistajan kanssa pähkäiltiin miten tiukassa olevat, koukkupäiset naulat saisi irti. Onneksi poikakaverini eksyi juuri paikalle moottoripyörällään niin irroteltiin sitten kaksistaan kenkä Rosalta. Pidin vuorotellen jalkoja ilmassa ja Niko taiteili nauloja ja kenkää irti.

Kerkesin sitten myös soittamaan kengittäjälle, joka tulee huomenna hoitamaan kaviot ja ainakin tältä päivältä meni suunnitellut ratsastus touhut Rosan kanssa mönkään... Talutin sitten kolmi kenkäisen humman laitumelle Svanun seuraan ja matkalla napsin kuvia kun laitoin Rosalle sen uuden riimun :)
Ja taidokas koneella tehty suttu koristaa nyt uutena bannerina täällä. Tosin parempi tulee jahka saan vaan tehtyä kunnollisen :) Kuvan tungen vielä loppuun nähtäväksi.

Reppana-humma, jolle aina sattuu jotain :l
Kengän lisäksi väärä riimukin oli hiertänyt aika jäljet leukaan...

 

 

 

 

 

 

 

 

Niin siinä se uusi riimu kärpäsverkon alla nyt on.

Voi näitä laatu-kuvia :'D
Mut kuvasimpa Rosan jalatkin kengän irrotuksen jälkeen.

Kuva on sitten © Kikioh
ja Rosan takajalka unohtui ruskeaksi :O